Kahdessadas


Tästä se lähtee, blogini 200. postaus.

Kesken sovituskuvien näpsimisen poika lähti yhtäkkiä huoneeseensa. Tuli takaisin moottorisahan kanssa, tiedä sitten tarkemmin syytä siihen. Mutta tässä se nyt on, moottorisahan kanssa kuvassa uusi paita. Kaava on Ottobren 1/14 Totem Owl raglansvetari, leveys 110 cm ja pituus 122 cm mukaan ja juuri passeli n. 114 senttiselle hoikalle nuorelle miehelle.


Poika sai itse valita puseron resorin värin ja päätyi keltaiseen. Majapuulta ostettua neulosta kului 60 cm. Tai no, 50 cm olisi riittänyt mutta eihän tuosta lopusta mitään hernepusseja kummempaa saa ommeltua. Yritän alkaa kirjaamaan jatkossa kankaiden menekin ja välillä ynnäillä yhteen minkä verran sitä on saanut muunnettua kankaita vaatteiksi. Ja verrata lukua ostettuihin metreihin, joita on varastossa paljon. Tämän vuoden minimitavoite on pienentää kangasvarastoja 10 metrillä.



Paidan tikkaukset ompelin ohjeiden mukaan, eli kaikki resorikappaleet ensin neuloksen kanssa oikeat puolet vastakkain, ompelu suoraompeleella 1 cm saumavaralla, saumavarojen silitys auki, taitetaan resorin nurjat puolet vastakkain ja viimeistely peitetikillä. Melkoisena haasteena oli saada ommel kulkemaan oikealla puolella tasaisesti, koska peitetikillä ompelu tapahtuu tässä tapauksessa nurjalta puolelta ja neuloksen ja resorin sauma jää piiloon taitetun resorin alle. Tuosta pääntien kuvasta ymmärtää asian varmaan paremmin kuin selostuksestani. Parin purkukerran jälkeen ompelinkin harsinompeleen neuloksen puolelle 6 mm etäisyydelle, ja sen vierestä olikin sitten huomattavasti helpompi ommella peittarilla.





Aika hattaraa


on tämän tunikan kuosi. Viljamin Puodin hattarakekkereihin hairahdin minäkin. Tein tunikan  yhdistellen Princess ja jotain toista kaavaa muokaten helmaa edestä lyhyemmäksi ja takaa pidemmäksi. Pitsit ja pitsivetoketjut ovat olleet kanssaompelijoiden hittituotteita jo pitkään, mutta minä sytyin niihin vähän hitaammin. Tämän tunikan helmassa on ensimmäinen pitsiviritykseni ja onnistuinkin ompelemaan sen niin, että pitsin nurja puoli kääntyy päälle (kuten näkyy alla olevassa kuvassa). Silittäminen varmaan auttaisi asiaa, mutta ei satu olemaan lempipuuhaani.


Viime syksyn kävin tytön kanssa yhteisillä tanssitunneilla ja kausi huipentui joulukuussa tanssikoulun joulunäytökseen. Se olikin hieno ja hauska kokemus meille molemmille. Hilarius-Hiiren Hiiripolkan esiintyjille toivottiin samanvärisiä housuja ruskeana tai harmaana, joten tein meille harmaasta joustocollegesta housut. Omani vilahtavat tässä postauksessa ja tytön näissä kuvissa. Tytön leggareissa kaavana on Ottobren Ropina koko 98 cm, josta taisikin tulla uusi suosikkikaavani.

1,2 metriä joustocollegea riitti meidän molempien housuihin ja maksoi 18 eur - ei paha. Yleensä en laske paljonko ompelemani vaatteen materiaalin hinta on, varmaan siksi että kankaat ovat aika arvokkaita, joten itse tehdyt vaatteet eivät ole erityisen edullisia (eikä se olekaan syy miksi itse ompelen).


Tässä setti minkä tein lokakuussa ompeluviikonloppuna. Liandlon raitatrikoon vohkin Nannaruulta, ja sen värit sopivat tunikaan erinomaisesti. Legginsien lahkeensuut on rypytetty, kaavaa en enää muista.

No onkos tullut kesä


No ei ole, pakkasmittari näytti tänä aamuna -21 C, mutta perheemme seuraava matka auringon alle on varattu. Tytölle löytyy kesäistä vaatetta aika mukavasti, mutta tämän mekon päätin surauttaa nähtyäni kahden sauman mekon täällä.



Mallia otin siis E.V:n kaavasta ja suurensin seuraaviin mittoihin: kainalo-kainalo 28 cm, keskietu (pääntie-helma) n. 42 cm, keskitaka (niska-helma) n.46 cm, hihansuu-hihansuu n. 39 cm, helma-helma 56 cm. Tavoitteena ja tuloksena oli sopiva mekko kokoluokassa 92/98cm. Hihansuut tein rullapäärmeellä. Metsolasta ostettua joustofroteeta oli vain 60 cm, joten tästä tuli kahden sauman sijasta neljän sauman mekko olkasaumojen vuoksi.

Pienelle Pupulle

Innostuin lastenvaatteiden ompelusta, kun oma kuopukseni oli jo muutaman kuukauden ikäinen. Lahjaompelunikin ovat yleensä olleet jo vähän isommille vauvoille. Nyt sain mahdollisuuden tehdä jotain ihan pientä kun rakas ystäväni sai jouluaattona suloisen pojan, jota Pupuksi kutsutaan. Joulun pyhinä piirtelinkin sitten 56 cm kaavat 6/2013 Ottobresta. Bodyn niskaan ja housujen taakse ompelin valkoisen trikoopalan, johon leimasin tekstin Uniquely Handmade for Pupu size 56 cm. Lähetin vaatteet Kanadaan heti joulun jälkeen ja nyt voin täälläkin nämä julkaista kun kuulin perille saapuneen.

Palloja, ruutuja ja hämähäkkejä


Tytölle näytin eilen näitä Majapuun neuloksia, ja siitä alkoi neuvottelu mistä hänelle uusia vaatteita tehtäisiin. Ei ollut yllätys, että hän valitsi pinkkipallon. Neuvottelutaktiikkani kuitenkin toimi, ja sain ujutettua nämä kaikki vaatteisiin mukaan "vaikken mää hämähäkeistä tykkääkkään."


Eilen illalla valmistuivat ja tänään saatiin kiukuttelematta käyttöönkin. Tunikan kaavan pohjana on Ottobren 4/13 raglanpaita Rascal koossa 98 cm. Hihat pidensin (alkuperäisessä on hihansuukappaleet resorista) ja muotoilin leveämmäksi hihansuista. Hihansuut rypytin 19 cm pitkiksi framilonilla ennen kanttausta. Pääntietä isonsin vähän edestä, tämän olisi voinut jättää tekemättä. Helmaa levennetty, pidennetty ja muotoiltu siten, että edestä keskeltä kaartuu vähän lyhyemmäksi ja takaa keskeltä pidemmäksi. Tytön musta - tai kohta keltainen - silmä on muisto loppiaisesta, kun sohvan selkänojan päällä kiipeily päättyi ikävään osumaan portaan kanssa.



Housut ovat juuri ilmestyneestä Ottobresta 1/14 Relaxed Fit svetarihousut. Mittailin kaavaa ja totesin sen pituudeltaan aika naftiksi, ja niin se olikin. Koko 98 cm on oikein sopiva eikä yhtään iso noin 93 cm pitkälle tytölle. En oikein vielä tiedä tykkäänkö vaiko enkö näistä, omaan makuuni taitaa olla enemmän poikien malli. Haara on näissä siis pudotettu alaspäin, lantiolla on väljyyttä ja lahkeet ovat kapeat. Housujen vyötärölle en tehnyt solmimisnauhaa, minusta ne ovat hankalat käytössä. Vyötärökaitaleesta resori ja sen sisällä kuminauha riittävät mainiosti. Vyötärökaitale oli muuten aika kapea (tai sitten leikkasin sen väärän kokoisena.) Huh huh mikä kohdistaminen oli housuja tehdessä, mutta onnistui aika hyvin.





Kesäinen kaavaton


Yksi uudenvuoden lupauksista itselleni on blogata tekemäni vaatteet saman tien. Tämän vuotiset tekeleet ovatkin jo esillä, mutta viime vuodelta on esittelemättä vaikka mitä. Luulen tammikuulle kertyvän ennätysmäärän postauksia.

Tämän paidan tein viime kesänä. Kaavana toimi kaupasta ostettu lepakkopaita, jonka asettelin kankaan päälle ja leikkasin rohkeasti. Helppoa ja nopeaa, lopputuloskin tyydyttää. Trikoo on Triteksistä ja varmaankin Nansoa. Pääntielle ompelin ensin framilonin, sitten kääntö ja peittarilla päältä. Ensi kerralla muistan venyttää framilonia vähemmän kuin tässä eli tosi tosi vähän.

Villapappatakki



Onneksi olen yhtä myöhässä villavaatteiden teossa kun talvi tuloa tehdessään. Ihanan pehmeä salmiakkimerinovilla päätyi pappatakiksi Ottobren 4/13 Grandpa-kaavalla. Koko 116 cm on vähän reilu vielä. Kiinnitys hoituu kolmella mustalla rengasnepparilla. Hihansuissa, helmassa ja kanttauksessa on mustaa merinointerlockia. Molemmat merinot on ostettu Myllymuksuilta.


Ajattelin tätä käytettävän niin "hienostelutakkina" kuin ulkoillessa  kerrospukeutumiseen. Ulkoillessa poika käyttää kuitenkin aina kauluria, joten ei haittaa tuo avonainen kaulaosa. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla siis.



Mutta mutta. Eihän me
illä ole mitään sopivaa paitaa tämän kanssa käytettäväksi! Tarttis varmaan tehdä jotain.





Minullekin Shelly


Monessa blogissa ihastelin Shelly-tunikaa, ensimmäinen taisi olla Riikan versio. Kaavan voi ostaa Farbenmixin verkkokaupasta ja sen saa tulostaakin saman tien. Tein Shellyn itselleni koossa S. Vyötärö-rintavälille jää väljyyttä sen verran, että luulen kokeilevani trikoosta tämän XS-kokoisena tai jotain XS-S väliltä.
 
Harmaat pöksyt - jotka vilahtivat jo Kuurankukkienkin kanssa - on tehty Season Looks 1/13 lehden tregginsien kaavalla. Lahkeensuurypytykset jätin tekemättä ja lahkeensuita suoristin vähän. Koko 36 on joustocollegesta tehtynä juuri sopiva ja kaava sopii minulle mainiosti. Joustocollegen ostin Pikku Piltistä. 



Majapuun pinkin hexagon-neuloksen ostoa mietin pitkään (tai ykkösvaihtoehto olisi ollut harmaapohjainen versio, mutta se loppui nopeasti) ja lopulta annoin houkutukselle periksi.  Harmaa meleerattu resori on myös Majapuulta.

Hihattomia


Tytön tunikoiden ja mekkojen alle puen mielelläni näin kylmänä vuodenaikana (talvesta ei kai voi puhua) ihonmyötäisen aluspaidan. Pari kaupasta ostettua toppia ovat olleetkin kovassa käytössä ja "aina" pesussa, niin tällä kertaa voi puhua tarpeeseen ompelusta. Pojalla ei hihatonta paitaa kaapista löytynytkään, niin tuli sekin sinne tehtyä. Tiedä sitten tarpeesta...

Yleensä en käytä valkoista resoria pesuissa harmaantumisen vuoksi, mutta nyt sorruin siihen jotta pystyin tekemään sarjatyötä. Kaikkien kaavat ovat Ottobresta 6/13. Vasemmalla on pojalle Tommy hihaton aluspaita pituus koosta 116 cm ja leveys 110 cm. Tytön topit ovat kaavalla Peppi, keskellä malli B ja oikealla malli A. Keskimmäiseen jätin napit etukappaleelle laittamatta, muuten taisinkin noudattaa ohjeita kirjaimellisesti. Oikeanpuoleisessa pään- ja kädentiet ovat 8 mm valkoista pitsikumpparia, ensimmäinen kokeiluni tällä saralla. Valitsin paitoihin kankaanloppuja ja -paloja, tytölle tuli toki pitää mielessä että jos haluan hänen käyttävänkin näitä, väreistä olisi syytä löytyä pinkkiä tai vaaleanpunaista. Ei ole vaikea arvata kumman valitsi päälleen ensimmäisenä.

Kuurankukkasia




Jääkukka taitaa olla kuosin oikea nimi Majapuussa. Näin sen heti silmissäni tunikana itselleni. Kaavapohjana oli Joka Tyypin Kaavakirjan raglanpaidan muunnos, joka oli hyväksi koettu jo tämän tunikan myötä. Jatkoin muokkaamista kaventamalla vähän pääntietä. Sitten siirryinkin  Ommellinen-blogin mainioon ohjeeseen, josta ompeluohjeiden lisäksi katsoin helman mallia ja kaulusta sekä lisäsin pitsivetoketjun. Kauluksen valmis korkeus on noin 17 cm, enempään ei 1,2 metristä joustofroteeta riittänyt. Kuvio on tässä niin iso, että kohdistamisen takia hihat, etu- ja takakappaleeet piti leikata vähän limittäin.


Kuva edestä, kuva takaa ja kuva läheltä. Investoin uuteen kameraan, ja kuvia tulee nyt otettua runsaasti. Vielä kun oppisi oikeasti kuvaamaan (huokaus).






Lahjuksia

Aloitetaanpa tämä sikermä kuvalla, joka on otettu marraskuussa etelän lomalla. Lapset ovat onneksi jo niin isoja, että leikkivät ja uivat itsekseenkin uima-altaassa kellukkeiden kanssa, joten äiti ehtii auringon ottamisen lomassa virkkaillakin. Näitä tossuja valmistui kaksi paria. Ohje on Irinkan, jonka arvonnasta itse voitin nuo ohjeen kuvissa näkyvät ballerinat. Olen niistä kovasti tykännyt ja käyttänyt, joten ne oli kiva tehdä lahjaksikin. Lankana on 7 veljestä.

Serkkuni sai tunikan koossa 146 cm. Kaavana on Ottobren Fancy Mix, hihansuukappaleita en leikannut erikseen. Trikoo on Lillestoffia.

Ystäväperheen pojat saivat raglanhihaiset paidat koossa 116 cm ja 98 cm. Kaava on uusimman Ottobren Rascal. Trikoot ovat marinoituneet kaapissani tovin, olisikohan kilpikonnat ja merirosvot Royal-tuotteelta aikanaan ostettu. Pidän kovasti näistä kuoseista, jotka todella sopivat toisiinsa - hihojen kilpikonnat seikkailevat myös merirosvotrikoossa, vaikka kuvassa niitä ei taidakaan näkyä. Isomman paidan takakappale on Eurokankaasta ostettua pystymustavalkoraitaa.
Modan ryttypipokaavalla tein pari pipoa pojan eskariopeille. Jotenkin tämä kuosi sopii eskarivuoteen kirjaimien opetteluineen.