Pienelle ja vähän isommallekin prinsessalle

Oma prinsessani on jättänyt prinsessa Tähkäpään vähän heitteille ja tukka on sellainen takkukasa, että tuskin koskaan sitä kukaan jaksaa selvittää. Mutta tähän väliin tuuletuksia - sain yhden ufon valmiiksi! Ompeluviikonloppuna valmistui..öööö..suunnilleen 2 vuotta leikattuna ollut Tähkäpään mekko. Kaava löytyy täältä, Prinsessa Pieni -blogista.

Tästä isomman prinsessan tunikasta löysin kuvia koneelta jo tammikuulta. Tarkoitus on tietysti ollut ottaa kivoja sovituskuvia, mutta.... Jostain syystä tyttö ei edes välitä tästä, vaikka kaikkii vaadittavat elementit (eli pinkkiä tarpeeksi, kukkasistakin tykätään) pitäisi löytyä. Kuositrikoo on Jonicilta Ruotsista, kaavana on Dreamland.

Hoops- kaava ja Paratiisimaijat -trikoo. Tarvitseeko muuta kertoakaan. Tälle pitäisi vielä tehdä kaveriksi pinkki rimpsuhame. Tykkään <3 !

Taisin ratkaista viime postauksessa ihmettelemäni kuvakokoarvoituksen. Tässä postauksessahan 2 alinta kuvaa näyttävät samanlevyisiltä. Todellisuudessa niiden korkeudet ovat samat, mutta leveydet eri.

Perhosmekko

Perhosmekosta tuli suosikkimekko. Kaava on uusimmasta Ottobresta Lionella, tämän etu- ja takakappale sekä hihat ovat ihan samat kun edellisen postauksen haalarissakin. Tein tämän ompeluviikonloppuna vailla sovitusmahdollisuutta tai verrokkeja tytön vaatekaapista, mutta jostain muistelin lukeneeni kaavaa moititun lyhyeksi joten pidensin etu- ja takakappaletta 1 cm ja helmakappaleet piirsin pituudet koosta 116 cm. Leveyttä olisi ehkä voinut olla aavistuksen vähemmän, mutta toisaalta nyt mahtuu pitkähihainenkin tarvittaessa alle ja kesällähän se on sitten mukava kun ei ole ihan slimmi malli. Trikoo on laadukkaan oloista ja pehmeää Noshia.

Mikähän siinäkin on, että vaikka skaalaan kaikki kuvat samanlevyisiksi ja sitten ne näkyvät kuitenkin ihan eri levyisinä?

Kesähaalari

Viime viikonloppu oli taas yhtä surinaa. Kolme naista, 7 konetta, metritolkulla kangasta ja 2,5 kg karkkia. Ihanaa. Aika meni taas kuin siivillä ja tuntui loppuvan ihan kesken. Tosin Tapparan pelit kumpanakin iltana toivat useamman tunnin tauotkin ompeluun.

Ensimmäisenä sain kuvattua sähäkän haalarin, jonka kaava on nimeltään Passerine 3/15 Ottobresta. Piirsin kaavan koossa 104 cm, mutta lisäsin etu- ja takakappaleille 1 cm ja lahkeisiin 2 cm pituutta. Hieman reilu tästä tuli, mutta meneepähän varmasti koko kesän. Ja mieluummin tämän mallinen haalari onkin käytössä hieman liian isona kuin pienenä. Etukäteen vähän jännitin, mitä tyttö tästä tuumaa ja ensimmäinen reaktio olikin aika varauksellinen "hieno". Mutta sitten kun saunan jälkeen päälle puki, ei meinannut pois riisua. Tämä toimi siis yhden yön jo yöpaitanakin.

 Haalarissa ei siis ole vetoketjua tai mitään muutakaan kiinnityssysteemiä, pääntie on niin avara selästä, että pääntiestä vain pujahdetaan sisään ja puetaan päälle.

Vinoa vetoketjua hupparissa

Häpeilemättä tunnustan taas apinoineeni suomalaisen lastenvaatemerkin Gugguun mallia omaan käyttöön. Gugguun vinovetoketjullista hupparitakkia en ole livenä nähnyt, mutta kuvia netistä toki löytyi helposti ja muitakin ompelijoita sama malli on inspiroinut. Materiaalina on musta college, jonka olen varmaan Triteksistä ostanut aikoja sitten. Maltoin juuri ja juuri pitää sormeni erossa kuosikankaista, vaikka sinne suuntaan katselin kun mietin hupun vuorin trikoota..mutta pysyin mustassa. Pitäisi vain enemmän tehdä yksivärisiä vaatteita, ne harvat joita olen tehnyt ovat olleet kovassa käytössä ja "rauhoittaviakin" runsaiden kuviokuosien keskellä. Turkoosi takkivetoketju on ostettu Merletosta (minusta tosi kallis - 5,20 eur! Kankaan hinta on varmaan ollut samaa luokkaa).  Vetoketju on 45 cm ja se määritteli hupparin etukappaleen pituutta. Hieman pitkä tästä vielä tuli, mutta 5 cm lyhyempi olisi jäänyt pieneksi liian pian - ja kun näin tällaisen vaivan kaavan muokkauksessa ja ompelussa, tämän olisi syytä kestää käytössäkin ainakin vuoden :-) Kaavan pohjana on Ottobren 4/14 Fearless Eagle 116 cm, jolla tein viime syksynä tämän hupparin.

 Tästä kuvasta näkee vasemmalla olevan taskun.
Poika ei kauhean innoissaan ollut uudesta hupparistaan, mutta ompelija on tyytyväinen ja huokaisee helpotuksesta kun lopputulos on suunnilleen sitä mitä pitikin.

Hop & Jump

Sentään yhteen kuvaan sain totisesta pojasta hieman hymyä irtoamaan. Ei oikein äidin valokuvaukset jaksaisi kiinnostaa.

Otin tammikuussa kokeilemani Hop&Jump -kaavan uudelleen käyttöön. Tällä kertaa materiaalina on Tekstiili Fihlistä ostettu turkoosi joustocollege. Sopivan sävyistä resoria ei löytynyt, joten tein lahkeensuukappaleet samasta joustocollegesta yksinkertaisena ja hieman kappaleisiin leveyttä lisäten. Edellisten housujen vyötäröltä toinen sirkka irtosi pian ja nauha vyötäröllä ei muutenkaan oikein toimi pojan käytössä, joten purin vyötärökaitaletta ja pujotin kuminauhan sisään sekä ompelin sirkkojen päälle paikan. Näihin housuihin en edes harkinnut mitään muuta kuin simppeliä resorivyötäröä kuminauhan kera. Poika tykkää housuista muuten, mutta korkeahko vyötärökaitale vähän tökkii, se täytyy muistaa muokata ja madaltaa jos kaavaa vielä käytän.

Mätsäävän t-paidan tein mustavalkoraidallisesta ja Eurokankaasta ostetusta parkourtrikoista. Kaavana on muistaakseni Ottobren Rascal 116 cm, jota pidensin helmasta jonkin verran. Sopiva setti 122 cm pituiselle hoikkeliinille.